sunnuntai 27. toukokuuta 2012

Osavuosikatsaus


Olemme kehittyneet tehokkaiksi
ja elinajanodotteemme pidentyessä
meillä on yhä enemmän aikaa kiirehtiä,
tehdä yhä enemmän töitä
jotta voimme kuluttaa enemmän,
hankkia ajankulua, tarkoituksia,
istua aamuruuhkassa satojen muiden joukossa
pohtimassa tuloskäyriä ja budjettiennusteita, puhua puhelimessa,
viedä lapsia tarhaan siinä sivussa, hakea pois,
viedä lapset kehittäviin harrastuksiin,
pohtia pitäisikö pojan
aloittaa viulutunnit jääkiekon sijasta
ja täyttäessämme lomakkeita
ja todistuksia
ja ilmoituksia ajan- ja rahankäytöstämme
jokin hiljainen ääni kysyy vahingossa
miksi


_

maanantai 21. toukokuuta 2012

Syliksi

Lapsen silmät ovat tummat lähteet. Kumarrun katsomaan, ja näen pinnassa heijastuksen: arka nainen, kantaa toivoa kuin palloa, ojentamaisillaan. Lapsi tuijottaa kauas, odottavaa pohjoista kauemmas; ihoni läpi. Hän katsoo, kuinka punaiset kammiot pumppaavat laskimon hulevesiä, seuraa varovasti arven reunaa. Näkeekö hän kaipuuni tulla sanaksi? Oppiiko hän unieni huoneet, jakaako tarpeen sanoa: minun. Hänen silmänsä tietävät liikaa, katsovat kuin ehdokasta, yhtä äitien jonossa. Minä ojennan kädet; lähdetään jo kotiin.

  
------------------------------------------
Tämän runon kirjoitin lokakuussa 2009, ystäväni L:n tilauksesta naiselle, joka oli juuri lähdössä hyvin tärkeälle matkalle.

Suljettu - Stängt


Metsään ei ole polkua, metsä on suljettu. Niitä ei käytetä enää, kertoo vartija – turha sinne on mennä. Ei minkään maailman hyötyä. Retriittejä järjestetään nykyään kuntoilukeskuksissa, niissä on sentään kunnon nurmimatot: golf-nurmea, eikä näitä hyönteisiä ja rikkaruohoja. Huonosti ylläpidetty, toteaa vartija, mutta kuittaa: määrärahat. Määrärahat.

 
_

sunnuntai 13. toukokuuta 2012

Sunnuntai


Me emme puhu siitä
me kierrämme sen kaukaa
tänä päivänä jona liput liehuvat
eikä minulla ole paikkaa mihin viedä kukkia.
Minä jätän ne metsään,
          sinivuokot, kevätesikot –
minä sanon niille: kertokaa terveisiä
hänelle joka vaeltaa pois
kissojensa kanssa, Bastet seuranaan
ja vaikka toivon, että hän tulisi vielä joskus käymään
ymmärrän ettei hän ehdi
ei ehdi enää


_